TIEDOTE 27.7.2017
Julkaisuvapaa heti
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry on jättänyt lausuntonsa saamelaiskäräjälakiesityksestä. Inarinsaamelaisten näkökulmasta ehdotetuissa uudistuksissa oli sekä hyvää että huonoa, ja yhdistys kiinnitti erityistä huomiota joihinkin perustuslain vastaisuuksiin sekä kv-sopimuksia rikkoviin kohtiin. Yhdistys vastustaa erityisesti lakiuudistukseen liitettyä siirtymäsäännöstä, joka pitäisi vanhan saamelaismääritelmän voimassa niin, että seuraavat vaalit käytäisiin vielä sen pohjalta.
Yhdistys kritisoi myös sitä, että nk. kiintiöpaikat jaettaisiin edelleen kuntakohtaisesti. Vastaehdotuksena saamelaisten itsehallintoelimen kokoonpanouudistukset kuuluu tehdä saamelaisten perinnäistapojen pohjalta, esim. ns. siidoihin pohjautuvalla paikkajaolla. Yhdistys katsoo, että näin varmistettaisiin paremmin myös kolttien ja inarinsaamelainen tasapuolinen, oman yhteisön suoraan mandaattiin perustuva edustus.
Hyvien kehityssuuntien lisäksi yhdistys on erittäin huolissaan siitä, saadaanko perustuslain, kp-sopimuksen, tss-sopimuksen ja YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista vastaiset kohdat korjattua. Nykyisellään esityksessä on yhdistyksen mukaan useita oikeudellisesti ja sosiaalisesti kestämättömiä kohtia, mutta myös aihetta kiitokseen.
Koko lausunto on luettavissa Lausuntopalvelussa sekä yhdistyksen verkkosivuilla: Lausunto: Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lisätiedot:
pj. Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
Almolâš – Yleinen
Tervehdys Saamelaisten kansallispäivän juhlaviikoilta
Haluamme toivottaa jäsenillemme ja kaikille muillekin erittäin hyvää saamelaisten rajat ylittävän yhteistyön satavuotisjuhlavuotta. Yhdistyksemme luottamushenkilöt ja jäsenet ovat osallistuneet juhlallisuuksiin eri puolilla pohjoismaita ja saamelaisaluetta, ja tämä tervehdys tulee Trondheimista, saamelaisen yhteistyön alkukodista. 6.2.1917 Elsa Laula Renberg ja Brurskanken Samiske Kvinneforening kokosivat saamelaisia ympäri Ruotsia ja Norjaa yhteiseen kokoukseen.
Elsa Laula oli omana elinaikanaan nähnyt saamelaisten huonon aseman käytännön seuraukset ja havainnut karvaasti, kuinka yksittäiset saamelaiset ja siidat olivat jatkuvasti altavastaajan asemassa puolustaessaan omia oikeuksiaan. Hänen visionsa oli yhdistää saamelaiset ja koota pienen kansan voimat, koska yksittäiset yhteisöt eivät kyenneet enää tehokkaasti puolustamaan oikeuksiaan. Tätä työtä lähdettiin tekemään yhdistystoiminnan kautta, ja 1980-90-luvuilla pohjoismaiden saamelaiset saivat lopulta omat edustuselimensä, saamelaiskäräjät.
Tänä päivänä eri maiden saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia valtioidensa sisäpolitiikassa – Suomessa myös ulkopolitiikassa. Tämä ei ole pienelle rajojen halkomalle kansalle itsestäänselvyys, ja sen arvo voi nousta arvaamattomaksi, kun globaali liikehdintä rajojen sulkemista ja nationalismia kohti vain jatkuu. Näinä aikoina on erittäin tärkeää, että saamelaisilla on omat edustuselimensä ja yhteistyöelimensä sekä vilkasta yhdistystoimintaa valtionrajojen ylitse, ja että meillä on omat poliittisen päätöksenteon prosessimme ja mahdollisuus muodostaa omat poliittiset kantamme ajankohtaisiin asioihin.
Tänä päivänä saamelaiset kohtaavat yhä samoja haasteita kuin sata vuotta sitten, ja pelottavinta niistä ovat pyrkimykset pirstoa kansamme taas pieniksi yhteisöiksi ilman laajempaa yhteyttä. Me pyrimme kaikin tavoin puolustamaan saamelaisten satakunta vuotta sitten valitsemaa yhteisyyden tietä ja haluamme muistuttaa, että me olemme aina eläneet yhdessä. Me emme voi rakentaa muureja tai sulkea rajoja itsemme ja sukulaistemme, ystäviemme tai naapuriemme väliin. Me olemme osa laajempaa saamelaisyhteisöä, ja kuten Elsa Laula näki sata vuotta sitten, pienempää on helpompi hallita.
Viime vuosien yritykset erottaa myös inarinsaamelaisten yhteisöt muusta saamelaisesta yhteiskunnasta ja yhteistyöstä tulee nähdä vain ja ainoastaan yrityksenä saattaa yhteisömme heikompaan asemaan suhteessa valtioon ja muuhun esivaltaan. Norjasta ja Ruotsista näemme jo nyt huolestuttavia esimerkkejä siitä, miten yksittäiset ihmiset ja siidat joutuvat kukin tahollaan käymään oikeutta valtioita vastaan omien oikeuksiensa puolesta. Tämä on merkki siitä, että nyt on aika yhdistää voimamme entistä tiiviimmin yli kieli- ja valtionrajojen.
Haluamme myös muistuttaa, että saamelaisilla, Inarissa ja muualla, on pitkä historia yhteisistä rajoista ja oikeuksista neuvottelussa. Olemme käyneet rajaa niin keskenämme kuin uudisasukkaidenkin kanssa ja olleet aina aktiivisia yhteisten oikeuksiemme puolustamisessa. Me olemme itse valinneet yhdistyä ja luoda rajat ylittäviä toimintatapoja ja -kanavia yhteisten asioidemme hoitamiseen. Me olemme myös aina kyenneet toimimaan erimielisten kanssa ja edistämään asioitamme keskustelulla.
Olemme kuitenkin huolestuneita tavasta, jolla saamelaisten keskinäinen poliittinen keskustelu pyritään esittämään perustavanlaatuisena kyvyttömyytenä hoitamaan omia asioita tai saavuttamaan konsensusta. Samanmielisyyden vaatiminen kaventaa saamelaisten vapautta käydä yhteiskunnallista keskustelua ja marginalisoi monia mielipiteitä, jotka toisenlaisessa valtiopoliittisessa ilmapiirissä olisivat ja joidenkin pitääkin olla osa poliittista keskusteluamme. Tämä on omiaan luomaan ja kärjistämään vastakkainasetteluja saamelaisten kesken, emmekä voi hyväksyä sellaista, varsinkaan inarinsaamelaisten nimissä.
Olemme huoli sydämessä seuranneet myös valtion päättäjien tapaa käyttää edellämainittua samanmielisyyden vaatimusta mitätöimään edustuselintemme päätöksiä ja työtä, sekä valikoida joukosta ne ulostulot, jotka parhaiten tukevat valtion pyrkimyksiä eikä niitä, jotka parhaiten edustaisivat saamelaisia. Olemme huolissamme siitä, miten ahtaaseen nurkkaan meidät on viime vuosina ajettu niin oman poliittisen keskustelumme kuin toiminta-alueemmekin suhteen. Toivomme, että tämä juhlavuosi palauttaisi päivänpolitiikkaan myös syvemmän ymmärryksen valitsemamme yhteisyyden merkityksestä, sekä intoa työskennellä yhä tiiviimmin yhdessä sekä tämän yhteisyyden että omien erityisten kieliryhmiemme ja kulttuuripiirteittemme vaalimisen eteen.
Toivotamme lopuksi kaikki inarinsaamelaiset tervetulleiksi yhdistykseemme ja vuosikokoukseen 25.2.2017 Inarissa. Hyvää juhlavuotta!
Trondheimissa 7.2.2017
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry:n hallituksen jäsenet
Neeta Jääskö
Puheenjohtaja
Kirsti Kustula
Varapuheenjohtaja
Jan Saijets
Sihteeri
Heikki Paltto
Hallituksen jäsen
Lisätietoja:
Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
Sekaannuksia – tekevälle sattuu ja tapahtuu
Yhdistyksen perustaminen ei aina mene kuin Strömsössä. Veivasimme perustajajäsenten kesken sääntöjä ja nimeä viikkotolkulla ennen perustamiskokousta ja tulkitsimme taitojemme mukaan yhdistylain 9 pykälää siten, että saamenkielinen nimi olisi avan mahdollinen myös ensisijaisena, siis Aanaar sämmiliih rs. Eikä siinä mitään. Yhdistys rekisteröitiin sitten erinäisten paperienlähettelyjen jälkeen nimellä Inarin saamelaiset ry, Aanaar sämmiliih rs.
Tänään, kun kaiken piti olla selvää, tuli sitten puhelu PRH:lta. ”Tämänniminen yhdistyshän on jo olemassa,” kertoi virkailija, ja puljulle pitäisi siis keksiä uusi nimi jonka suomenkielinenkin tajuaa. Pienen päänraapimisen päälle vihdoin valkeni, että virkailija tarkoittikin Anarâšah rs:a, joka on toiminut jo useamman vuoden. Tämä ei juolahtanut mieleemmekään, että lain mukaan suomenkielinen nimi olisi ensisijainen! Oppia ikä kaikki…
Lähitulevaisuuden toimintaamme tämä vaikuttaa siten, että yhdistyksen kokous kutsutaan koolle ennemmin eikä myöhemmin. Sääntömääräisten lisäksi siellä käsitellään siis yhdistyksen suomenkielisen nimen muuttaminen sekä sääntömuutos, jolla mahdollistetaan kokouksiin osallistuminen etäyhteyksin myös virallisesti. Toiminnassamme olemme tähän asti käyttäneet yksinomaan inarinsaamenkielistä nimeä, ja siltä osin mikään ei tule muuttumaan.
Alle kahden työpäivän sisällä virallisesta rekisterimerkinnästä olemmekin törmänneet jo kahteen vakavaan puutteeseen yhdistyslaissa. Ensimmäinen liittyy suurempaan kysymykseen saamen kielten käytöstä viranomaisissa. Herramme vuonna 2016 pitäisi olla aivan itsestään selvää, että yhdistyksen voi rekisteröidä pelkästään saamenkielisellä nimellä, ja käyttää suomen kieltä tukikielenä.
Toinen on etäyhteyksien käyttö. Miksi ihmeessä siitä pitää erikseen määrätä säännöissä? Maailma tietysti muuttuu monin tavoin nopeammin kuin viralliset säännökset ja laitokset, mutta etäyhteyksien käytön niitä tarvittaessa pitäisi jo olla itsestäänselvä osa kaikkien yhteisöjen päätöksenteossa.
Lopultahan joudumme nyt oikomaan sääntöjä ja nimemme suomennosta, koska emme lukeneet tarpeeksi tarkkaan voimassaolevaa lakia, mutta olisi jo aika senkin muuttua hiukkasen nykymaailman menoa sekä saamelaisten oikeuksia vastaavaksi.
Tulemme tiedottamaan yhdistyksen kokouksesta ensi tilassa kun aika ja paikka on saatu sovittua, ja toivomme toki paikalle mahdollisimman paljon porukkaa keskustelemaan ja muovaamaan toiminnan linjoja muutenkin! Palaillaan,
Neeta Jääskö, pj
TIÄĐÁTTÂS 3.10.2016
TIÄĐÁTTÂS
Tállán almostittettee
Aanaar sämmiliih rs, jurgâlus: Inarin saamelaiset ry, lii vuáđudum čohčâmáánust 2016 Anarist. Seervi jeessânvuotâ lii kuittâg áávus puoh anarâššáid päikkisaajeest huolâhánnáá, já ton tooimah iä lah räijejum tuše Anarân!
Seervi vuáđudemčuákkim tollui 7.9.2016 já vuáđudeijee jesâneh láá Neeta Jääskö, Jouni Aikio, Kirsti Kustula, Heikki Paltto já Jan Saijets. Vuáđudeijee jesâneh tuáimih koskâpuddâsâš stivrân vuossâmuu ihečuákkim räi.
Mii ulmen lii lääččiđ lase teivâdem- já savâstâllâmarenaid anarâššáid, kattiđ anarâškielâ já kulttuur sehe ovdediđ anarâšâi ovdâstem ohtâsâš aašij huolâtmist ohtâsâšpargoost eres servijguin já almolij hâldâttâhlájádâsâiguin já meridemorganijguin. Mij halijdep meiddei ovdediđ anarâšâi jieijâs tiäđu jieijâs kulttuurist, siärvusist já kielâst sehe huksiđ koskâvuođâid eres soojijn ässee anarâšâi kooskân.
Mij povdip puoh anarâšâid servâđ siärván já vuávááškyettiđ puáttee tooimâid vuossâmuu teivâdmist! Äigi já saje almottuveh forgâpalij.
Lasetiäđuh:
Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
TIEDOTE 3.10.2016
TIEDOTE
Julkaisuvapaa heti
Aanaar sämmiliih rs, käännös: Inarin saamelaiset ry, on perustettu syyskuussa 2016 Inarissa. Yhdistyksen jäsenyys on kuitenkin avoin kaikille inarinsaamelaisille kotipaikasta riippumatta ja sen toiminta ei rajoitu yksin Inariin!
Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.9.2016 ja sen perustajajäseniä ovat Neeta Jääskö, Jouni Aikio, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets. Perustajajäsenet toimivat väliaikaisena hallituksena ennen ensimmäistä vuosikokousta.
Tarkoituksenamme on luoda lisää kohtaamis- ja keskusteluareenoita inarinsaamelaisille, vaalia inarinsaamen kieltä ja kulttuuria sekä kehittää inarinsaamelaisten edustusta yhteisten asioiden hoidossa yhteistyössä muiden yhdistysten sekä julkishallinnollisten organisaatioiden ja päätäntäelinten kanssa. Haluamme myös edistää inarinsaamelaisten tietoisuutta omasta kulttuuristaan, yhteisöstään ja kielestään ja luoda yhteyksiä muualla asuvien inarinsaamelaisten välille.
Kutsumme kaikki inarinsaamelaiset liittymään yhdistykseen ja ideoimaan tulevaa toimintaa ensimmäisessä tapaamisessa! Ajankohta ilmoitetaan lähiaikoina.
Lisätietoja:
Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com