Tervehdys Saamelaisten kansallispäivän juhlaviikoilta

Haluamme toivottaa jäsenillemme ja kaikille muillekin erittäin hyvää saamelaisten rajat ylittävän yhteistyön satavuotisjuhlavuotta. Yhdistyksemme luottamushenkilöt ja jäsenet ovat osallistuneet juhlallisuuksiin eri puolilla pohjoismaita ja saamelaisaluetta, ja tämä tervehdys tulee Trondheimista, saamelaisen yhteistyön alkukodista. 6.2.1917 Elsa Laula Renberg ja Brurskanken Samiske Kvinneforening kokosivat saamelaisia ympäri Ruotsia ja Norjaa yhteiseen kokoukseen.

Elsa Laula oli omana elinaikanaan nähnyt saamelaisten huonon aseman käytännön seuraukset ja havainnut karvaasti, kuinka yksittäiset saamelaiset ja siidat olivat jatkuvasti altavastaajan asemassa puolustaessaan omia oikeuksiaan. Hänen visionsa oli yhdistää saamelaiset ja koota pienen kansan voimat, koska yksittäiset yhteisöt eivät kyenneet enää tehokkaasti puolustamaan oikeuksiaan. Tätä työtä lähdettiin tekemään yhdistystoiminnan kautta, ja 1980-90-luvuilla pohjoismaiden saamelaiset saivat lopulta omat edustuselimensä, saamelaiskäräjät.

Tänä päivänä eri maiden saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia valtioidensa sisäpolitiikassa – Suomessa myös ulkopolitiikassa. Tämä ei ole pienelle rajojen halkomalle kansalle itsestäänselvyys, ja sen arvo voi nousta arvaamattomaksi, kun globaali liikehdintä rajojen sulkemista ja nationalismia kohti vain jatkuu. Näinä aikoina on erittäin tärkeää, että saamelaisilla on omat edustuselimensä ja yhteistyöelimensä sekä vilkasta yhdistystoimintaa valtionrajojen ylitse, ja että meillä on omat poliittisen päätöksenteon prosessimme ja mahdollisuus muodostaa omat poliittiset kantamme ajankohtaisiin asioihin.

Tänä päivänä saamelaiset kohtaavat yhä samoja haasteita kuin sata vuotta sitten, ja pelottavinta niistä ovat pyrkimykset pirstoa kansamme taas pieniksi yhteisöiksi ilman laajempaa yhteyttä. Me pyrimme kaikin tavoin puolustamaan saamelaisten satakunta vuotta sitten valitsemaa yhteisyyden tietä ja haluamme muistuttaa, että me olemme aina eläneet yhdessä. Me emme voi rakentaa muureja tai sulkea rajoja itsemme ja sukulaistemme, ystäviemme tai naapuriemme väliin. Me olemme osa laajempaa saamelaisyhteisöä, ja kuten Elsa Laula näki sata vuotta sitten, pienempää on helpompi hallita.

Viime vuosien yritykset erottaa myös inarinsaamelaisten yhteisöt muusta saamelaisesta yhteiskunnasta ja yhteistyöstä tulee nähdä vain ja ainoastaan yrityksenä saattaa yhteisömme heikompaan asemaan suhteessa valtioon ja muuhun esivaltaan. Norjasta ja Ruotsista näemme jo nyt huolestuttavia esimerkkejä siitä, miten yksittäiset ihmiset ja siidat joutuvat kukin tahollaan käymään oikeutta valtioita vastaan omien oikeuksiensa puolesta. Tämä on merkki siitä, että nyt on aika yhdistää voimamme entistä tiiviimmin yli kieli- ja valtionrajojen.

Haluamme myös muistuttaa, että saamelaisilla, Inarissa ja muualla, on pitkä historia yhteisistä rajoista ja oikeuksista neuvottelussa. Olemme käyneet rajaa niin keskenämme kuin uudisasukkaidenkin kanssa ja olleet aina aktiivisia yhteisten oikeuksiemme puolustamisessa. Me olemme itse valinneet yhdistyä ja luoda rajat ylittäviä toimintatapoja ja -kanavia yhteisten asioidemme hoitamiseen. Me olemme myös aina kyenneet toimimaan erimielisten kanssa ja edistämään asioitamme keskustelulla.

Olemme kuitenkin huolestuneita tavasta, jolla saamelaisten keskinäinen poliittinen keskustelu pyritään esittämään perustavanlaatuisena kyvyttömyytenä hoitamaan omia asioita tai saavuttamaan konsensusta. Samanmielisyyden vaatiminen kaventaa saamelaisten vapautta käydä yhteiskunnallista keskustelua ja marginalisoi monia mielipiteitä, jotka toisenlaisessa valtiopoliittisessa ilmapiirissä olisivat ja joidenkin pitääkin olla osa poliittista keskusteluamme. Tämä on omiaan luomaan ja kärjistämään vastakkainasetteluja saamelaisten kesken, emmekä voi hyväksyä sellaista, varsinkaan inarinsaamelaisten nimissä. 

Olemme huoli sydämessä seuranneet myös valtion päättäjien tapaa käyttää edellämainittua samanmielisyyden vaatimusta mitätöimään edustuselintemme päätöksiä ja työtä, sekä valikoida joukosta ne ulostulot, jotka parhaiten tukevat valtion pyrkimyksiä eikä niitä, jotka parhaiten edustaisivat saamelaisia. Olemme huolissamme siitä, miten ahtaaseen nurkkaan meidät on viime vuosina ajettu niin oman poliittisen keskustelumme kuin toiminta-alueemmekin suhteen. Toivomme, että tämä juhlavuosi palauttaisi päivänpolitiikkaan myös syvemmän ymmärryksen valitsemamme yhteisyyden merkityksestä, sekä intoa työskennellä yhä tiiviimmin yhdessä sekä tämän yhteisyyden että omien erityisten kieliryhmiemme ja kulttuuripiirteittemme vaalimisen eteen.

Toivotamme lopuksi kaikki inarinsaamelaiset tervetulleiksi yhdistykseemme ja vuosikokoukseen 25.2.2017 Inarissa. Hyvää juhlavuotta!

Trondheimissa 7.2.2017
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry:n hallituksen jäsenet

Neeta Jääskö
Puheenjohtaja

Kirsti Kustula
Varapuheenjohtaja

Jan Saijets
Sihteeri

Heikki Paltto
Hallituksen jäsen

Lisätietoja:

Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s