TIEDOTE 27.7.2017
Julkaisuvapaa heti
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry on jättänyt lausuntonsa saamelaiskäräjälakiesityksestä. Inarinsaamelaisten näkökulmasta ehdotetuissa uudistuksissa oli sekä hyvää että huonoa, ja yhdistys kiinnitti erityistä huomiota joihinkin perustuslain vastaisuuksiin sekä kv-sopimuksia rikkoviin kohtiin. Yhdistys vastustaa erityisesti lakiuudistukseen liitettyä siirtymäsäännöstä, joka pitäisi vanhan saamelaismääritelmän voimassa niin, että seuraavat vaalit käytäisiin vielä sen pohjalta.
Yhdistys kritisoi myös sitä, että nk. kiintiöpaikat jaettaisiin edelleen kuntakohtaisesti. Vastaehdotuksena saamelaisten itsehallintoelimen kokoonpanouudistukset kuuluu tehdä saamelaisten perinnäistapojen pohjalta, esim. ns. siidoihin pohjautuvalla paikkajaolla. Yhdistys katsoo, että näin varmistettaisiin paremmin myös kolttien ja inarinsaamelainen tasapuolinen, oman yhteisön suoraan mandaattiin perustuva edustus.
Hyvien kehityssuuntien lisäksi yhdistys on erittäin huolissaan siitä, saadaanko perustuslain, kp-sopimuksen, tss-sopimuksen ja YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista vastaiset kohdat korjattua. Nykyisellään esityksessä on yhdistyksen mukaan useita oikeudellisesti ja sosiaalisesti kestämättömiä kohtia, mutta myös aihetta kiitokseen.
Koko lausunto on luettavissa Lausuntopalvelussa sekä yhdistyksen verkkosivuilla: Lausunto: Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lisätiedot:
pj. Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
Lausunto: Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Jätetty Lausuntopalvelu.fi:hin 27.7.2018. Lataa lausunto: Word – PDF
1 luku Yleiset säännökset
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry katsoo, että 3 §:n määritelmä äänioikeutetusta sen sijaan, että määritellään saamelaista, on hyvä lähestymistapa. Uusi laki ei ota kantaa ihmisten identiteettiin, mikä on aiemmin julkisuudessa pidetty ongelmallisena.
POVDIITTÂS: Ihečuákkim tuorâstuv 31.5.2018 tme 17 | KUTSU: Vuosikokous to 31.5.2018 klo 17
(suomeksi alempana)
Kulttuurservi Aanaar sämmiliih rs tuálá ihečuákkimis tuorâstuv 31.5.2018 tme 17 ovdâskulij Anarist. Saje almottuvvoo majeláá. Čuákkimist kieđâvuššojeh njuolgâdusmiäráliih ääših já äššilisto vuolgâttuvvoo njuolgâ jesânáid.
Tiervâpuáttim!
Neeta / KsAS rs
aanaarsammiliih@gmail.com
…
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih rs pitää vuosikokouksensa torstaina 31.5.2018 klo 17 eteenpäin Inarissa. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja esityslista lähetetään suoraan jäsenille.
Tervetuloa!
Neeta / KsAS ry
aanaarsammiliih@gmail.com
Totuus- ja sovintoprosessitapaaminen pe 18.5. klo 18-21
>> Lataa koko kutsu PDF:nä: KUTSU: Inari, totuus- ja sovinto 18.5.2018
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry kutsuu jäsenensä ja muut inarinsaamelaiset yhteiseen tapaamiseen perjantaina 18.5. klo 18-21 Siidan kammissa.
Huom: Nellimissä on oma tapaamisensa jo 16.5. klo 10-13!
Toivomme, että paikalle tulevat niin monet kuin mahdollista. Tarkoituksena on keskustella yhdessä totuus- ja sovintoprosessiin liittyvistä ajatuksista, toiveista ja peloista sekä mahdollisesti tuoda esiin myös käytännön ehdotuksia komission toimintaa varten.
Jos et pääse tilaisuuteen, voit toimittaa ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen sapmi@vnk.fi 29.6.2018 mennessä.
Tervetuloa!
Aanaar sämmiliih rs
Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmteivâdem tuálloo vá 18.5. tme 18-21
>> Luođii oles povdiittâs PDF:n: POVDIITTÂS Aaanaar: Tuotâvuotâ já sovâdâttâm 18.5.2018
Kulttuurservi Aanaar sämmiliih rs puávdee jesânijdis já eres anarâšâid ohtâsii savâstâllâmtilálâšvuotân vástuppeeivi 18.5. tme 18-21, Siida-museo kammist.
Huám: Njellimist lii jieijâs teivâdem jo 16.5.2018 tme 10 – 13.
Mij tuáivup, ete tohon pesâččij mield nuuvt maaŋgâs ko máhđulâš. Ulmen lii savâstâllâđ ulmui jurduin, tuoivuin já paloin moh kyeskih tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesân, já meiddei čuággiđ konkretlâš iävtuttâsâid komissio várás.
Jis jieh peesâ puáttiđ teivâdmân, te vuolgât uáivilâd šleđgâpostáin čujottâsân sapmi@vnk.fi majemustáá kesimáánnud 29. peeivi.
Tiervuođâigijn,
Kulttuurservi Aanaar sämmiliih rs
LAUSUNTO Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevalle työryhmälle Inarissa 25.1.2018
Arvoisat työryhmän jäsenet ja valmistelevat virkamiehet!
Saamelaiskäräjälain päivittäminen ajan tasalle on vaativa projekti, johon liittyy paljon kiistakysymyksiä.
Pyydämme työryhmää huomioimaan valmistelutyössään, että saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus. Muun muassa YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta, 2007, sisältää useita kohtia itsemääräämisoikeudesta, joista yksi oleellisimmista on oikeus määritellä itse itsensä, omat kansaan kuulumisen kriteerinsä, omien tapojensa ja normiensa perusteella.
Saamelaiskäräjälaissa nykyisin oleva saamelaisen määritelmä on päällisin puolin yksinkertainen, mutta oikeusteitsekin on saatu huomata, että lain tulkinta jopa vaihtelee huomattavasti tapauksen mukaan. Eniten epäselvyyksiä aiheuttaa ns. lappalaispykälä, 3 § 2, jossa saamelaiseksi määritellään myös henkilö, joka “[…] on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa […]”. Kyseiset merkinnät lappalaiselinkeinosta eivät kuitenkaan ole etnisesti motivoituneita.
Lisäksi satoja vuosia sitten eläneiden henkilöiden etnisyydestä on käytännössä mahdotonta saada luotettavaa näyttöä, eikä sitä voida osoittaa myöskään sukututkimuksen keinoin. Voimassa olevaa saamelaiskäräjälakia säädettäessä hallituksen esityksen (HE 248/1994) tarkoitus oli määritellä lappalaisperusteiselle saamelaisuudelle ajallinen takaraja. Tästä oli tarkoitus säätää asetuksella tarkemmin, mutta lainsäädäntöteknisen virheen vuoksi takaraja jäi pois. Esitämme, että tämä kohta poistetaan saamelaisen määritelmästä, sillä nykyisellään se on aiheuttanut epäselvyyksiä sekä epäoikeudenmukaisia tilanteita, joissa pykälää on eri valitusasteissa tulkittu hyvinkin eri tavoin (Scheinin 2015 ja Heinämäki 2017).
Pyydämme työryhmän jäseniä huomioimaan, että saamelaisten oma sukukäsitys poikkeaa suomalaisesta, eikä saamelaisuus ole yksistään menneisyydestä nykypäivään vertikaalisesti periytyvä identiteetti — se saadaan myös horisontaalisesti henkilön omassa yhteisössä. Inarinsaamelaiset eivät ole poikkeus tästä. Vaikka Inarissa monilla nykyään suomalaisilla suvuilla saattaa olla yksittäisiä saamelaisia esi-isiä eri sukupolvissa, niin on muistettava että saamelaisten ja suomalaisten avioliitot kulttuurirajojen ylitse yleistyivät Inarissa vasta 1800-luvun lopussa (Morottaja 2017). Nämä yksittäiset esi-isät eivät ole osoitus saamelaisuudesta nykypäivänä. Sikäli kuin inarinsaamelaiset ovat sulautuneet suomalaisväestöön, se on historiallisesti tapahtunut enimmäkseen samoista syistä kuin muuallakin: uudisasutuksen luoma taloudellinen paine ja koululaitoksen toimet, sekä mahdolliset kriisit, kuten Inarissa 1920-luvun espanjantauti ja Petsamon ryntäys sekä Inarijärven säännöstelyn aiheuttama kalakantojen romahdus.
Aanaar Sämmiliih pitää huolestuttavana myös saamelaismääritelmäkysymyksen myötä voimistuneen vihapuheen jatkuvasta lisääntymisestä. Joissain yhteyksissä esitetyt geenitestaukset saamelaisuuden määrittelemisessä ovat niin eettisesti kuin sosiaalisesti kestämätön vaihtoehto, jossa kuulemme myös kaikuja menneiden vuosikymmenten rotututkimuksista ja niiden taustalla vaikuttaneista poliittisista pyrkimyksistä määritellä saamelaiset suomalaisista erilliseksi alemmaksi rodukseen. Pyydämme, että työryhmä pitää tällaisia esityksiä vakavina rasistisen vihapuheen muotoina.
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry esittääkin ns. inarinsaamelaiskysymystä ratkottavaksi ennemmin poliittisin ja sosiaalisin toimin kuin saamelaiskäräjälain kautta, sillä eri saamelaisryhmiä ei voida yhdenvertaisuusperiaatteenkaan mukaan asettaa eriarvoiseen asemaan saamelaiskäräjälain silmissä. Näitä toimia olisivat mm. inarinsaamelaisasioiden oman neuvottelukunnan (Saamelaiskäräjät 2018) rahoittaminen ja tukeminen sekä totuuskomissiotyön aloittaminen.
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih esittää lisäksi saamelaiskäräjäedustajien paikkajakoon muutosta, jossa kiintiöpaikat eivät jakautuisi kuntakohtaisesti, vaan yhteisökohtaisin vaalialueittain. Esitämme myös, että työryhmä ottaisi asialistalleen määritellä vaalialueet ja niiden välisen kiintiöpaikkajaon yhdessä Saamelaiskäräjien ja paikallisyhteisöjen kanssa. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten osallistuminen ja osallisuus saamelaiskäräjien toiminnassa on turvattava perustuslain 17 § 3:n nojalla.
Saamelaiskäräjien edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta Aanaar sämmiliih esittää, että olisi oleellista muuttaa laki saamelaiskäräjistä siten, että hallituksen luottamusta on voitava mittauttaa tarpeen vaatiessa. Saamelaiskäräjien kokouksen enemmistön niin vaatiessa, on hallituksella oltava saamelaiskäräjien enemmistön tuki takanaan. Tätä tarkoitusta varten olisi syytä muotoilla lakiin saamelaiskäräjistä epäluottamuslauseen mahdollisuus ja saamelaiskäräjille mahdollisuus vaihtaa hallituksen jäsenet. Vuoden 2015 keväällä hylätty lakiesitys (HE 167/2014) ei sisältänyt mitään oleellista parannusta tähän seikkaan.
Vuonna 2015 hylätyssä lakiesityksessä (HE 167/2014) oli selkeä parannus voimassa olevaan lakiin verrattuna ja se oli 12 §:n kokousten koolle kutsumisesta. Uudemmassa lakiesityksessä todettiin: ”Kokous on lisäksi kutsuttava koolle, jos puhemies, hallituksen puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kolmasosa jäsenistä niin vaatii tietyn asian käsittelyä varten.” Voimassa oleva laki toteaa vain, että kokous on kutsuttava koolle, jos kolmasosa jäsenistä niin vaatii, mutta käytäntö osoitti, etteivät he voineet tuoda haluamaansa asiaa kokoukseen. Tällöin lailla jäsenten koollekutsumisoikeudesta ei ole merkitystä ja se on syytä korjata. Vuoden 2014 lakiesitys ei kuitenkaan korjannut koolle kutsumisen ajankohdan määrittelemättömyyttä, jolloin hallitus voi halutessaan viivyttää jäsenten kutsuman kokouksen järjestämistä niin pitkälle kuin haluavat. Tässä samaisessa pykälässä on siis oltava jonkinlainen käytännöllinen aika, jonka sisällä kokous on järjestettävä. Tämä voisi olla esim. kuukauden sisällä.
Myös säännökset vaalilautakunnasta ja vaaliluettelon oikaisuvaatimuksista on syytä arvioida uudelleen. Vaalilautakunta joutuu tekemään paljon töitä tarkistaessaan vaaliluetteloon hakeutuneiden ihmisten taustoja, jolloin vaaliluetteloon hakeutuminen olisi syytä säätää jatkuvaksi ja täten osoittaa vaalilautakunnalle myös tarvittavat resurssit tähän työhön. Mahdollisen oikaisuvaatimuksen tai valituksen kohdalla olisi lausunnossa aiemmin mainittujen syiden perusteella annettava viimeinen päätösvalta henkilön vaalikelpoisuudesta saamelaiskäräjien hallitukselle tai sitä varten perustettavalle vaaliluettelo-oikeusasteelle. Tällä oikeusasteella tulisi olla saamelaisenemmistöinen päätösvalta, jotta kansan itsemääräämisoikeus ryhmään kuuluvien jäsenten osalta toteutuisi.
Inarinsaamelaisten kohdalla pyydämme myös huomioimaan, että inarinsaamelaisten perinteisiin asuinalueisiin ja elinkeinoihin kohdistuu huomattavaa painetta myös tänä päivänä muun maankäytön lisääntyessä jatkuvasti, esimerkiksi Muddusjärven alueen hakkuiden ja muiden Metsähallituksen toimien sekä matkailun kautta ilmastonmuutoksen edetessä yhä kiihtyvää tahtia. Uudet elinkeinot, kuten matkailu, ovat sekä uhka että mahdollisuus, ja inarinsaamelaisten osallistumista saamelaiskäräjätyöskentelyn ja vapaaehtoisten Akwé: Kon -prosessien kautta perinnealueiden maankäyttöön liittyvien kysymysten ratkaisemiseen ei saa heikentää erottamalla inarinsaamelaiset muista.
Kunnioittaen,
Post-Ooni Ááimu Neeta – Neeta Jääskö
puheenjohtaja, Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry
Lähteitä ja taustamateriaalia:
- YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (UNDRIP), A/RES/61/295, 2007 http://www.un-documents.net/a61r295.htm
- Scheinin, Martin: KHO:n päätökset saamelaismääritelmästä: neljä vakavaa virhettä. Perustuslakiblogi, 1.10.2015 https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/10/01/khon-paatokset-saamelaismaaritelmasta-nelja-vakavaa-virhetta/
- Heinämäki, Leena: Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus (sivut 93 – 147) http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainv%25C3%25A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus/e765f819-d90c-4318-9ff0-cf4375e00688?version=1.0
- Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974
- Morottaja, Sami: Kohdusta hautaan : Inarin syntyvyys ja kuolleisuus 1850–1939. Pro gradu, Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta, historia, 2017. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300
- Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvio vuodelle 2018, luku 2.1 Parlamentarismi ja edunvalvonta. Hyväksytty SaKän kokouksessa 3/2017.
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=117&Itemid=10
Ihečuákkim / Vuosikokous 2017
Kulttuurservi Aanaar sämmiliih rs toolâi vuossâmuu ihečuákkimis 31.3.2016. Ihečuákkimist kieđâvuššojii toimâmuštâlus seervi vuossâmuin laavhijn sehe toimâvuávám já budjetarvâlus álgám ihán. Servi valjij meiddei stiivrâ toimâđ čuávuvii ihečuákkim räi.
Saavâjođetteijen juátká Neeta Jääskö já värisaavâjođetteijengis Kirsti Kustula. Jan Saijets juátká čällen já Heikki Paltto eidusâš jesânin, já Jouni Aikio värijesânin. Stivrâ kijttá seervi čuákkim luáttámušâst!
Kulttuurservi Aanaar sämmiliih rs algâttij ive 2017 aalmugpeiviskeŋkkáin tipšompäikki Annan & Aapelin já celkkimáin iävtuttâsâst säämi kielâlaavâ nubástitmân. Servi juátká ive 2017 hahâmáin ruuđâ anarâškielâlii lummosänikirje teddilitmân sehe škovlimáin stiivrâ já perustum jesânijdis vaiguttempaargon.
Takkâ čuákkim uásiväldeid, já oinâlep forgâ!
Stiivrâ peeleest,
Neeta Jääskö
saavâjođetteijee
…
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry piti ensimmäisen vuosikokouksensa 31.3.2017. Vuosikokouksessa käsiteltiin toimintakertomus yhdistyksen alkutaipaleelta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio alkaneelle vuodelle. Yhdistys valitsi myös hallituksen seuraavaan vuosikokoukseen asti.
Puheenjohtajana jatkaa Neeta Jääskö ja varapuheenjohtajana Kirsti Kustula, sihteerinä taas Jan Saijets. Hallituksen varsinaisena jäsenenä toimii Heikki Paltto ja varajäsenenä Jouni Aikio. Hallitus kiittää yhdistyksen kokousta luottamuksesta!
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry aloitti vuoden 2017 tarjoamalla kansallispäivän lahjan hoitokoti Annalle & Aapelille 6.2.2017 sekä lausumalla ehdotuksesta saamen kielilain muuttamiseksi, ja jatkaa vuoden 2017 toimintaansa hankkimalla varoja inarinsaamenkielisen taskusanakirjan painattamista varten sekä kouluttamalla hallitusta sekä kiinnostuneita jäseniä vaikuttamistyöhön.
Kiitos kokousväelle, ja pikaisiin näkemisiin!
Hallituksen puolesta,
Neeta Jääskö
puheenjohtaja
KUTSU yhdistyksen vuosikokoukseen
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry kutsuu jäsenensä yhdistyksen vuosikokoukseen Inarissa 31.3.2017 klo 18. Tarkka paikka varmistuu myöhemmin.
Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Otathan yhdistykseen ajoissa yhteyden, jotta voimme valmistautua!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan lisäksi ajankohtaisista asioista. Tervetuloa!
Tervehdys Saamelaisten kansallispäivän juhlaviikoilta
Haluamme toivottaa jäsenillemme ja kaikille muillekin erittäin hyvää saamelaisten rajat ylittävän yhteistyön satavuotisjuhlavuotta. Yhdistyksemme luottamushenkilöt ja jäsenet ovat osallistuneet juhlallisuuksiin eri puolilla pohjoismaita ja saamelaisaluetta, ja tämä tervehdys tulee Trondheimista, saamelaisen yhteistyön alkukodista. 6.2.1917 Elsa Laula Renberg ja Brurskanken Samiske Kvinneforening kokosivat saamelaisia ympäri Ruotsia ja Norjaa yhteiseen kokoukseen.
Elsa Laula oli omana elinaikanaan nähnyt saamelaisten huonon aseman käytännön seuraukset ja havainnut karvaasti, kuinka yksittäiset saamelaiset ja siidat olivat jatkuvasti altavastaajan asemassa puolustaessaan omia oikeuksiaan. Hänen visionsa oli yhdistää saamelaiset ja koota pienen kansan voimat, koska yksittäiset yhteisöt eivät kyenneet enää tehokkaasti puolustamaan oikeuksiaan. Tätä työtä lähdettiin tekemään yhdistystoiminnan kautta, ja 1980-90-luvuilla pohjoismaiden saamelaiset saivat lopulta omat edustuselimensä, saamelaiskäräjät.
Tänä päivänä eri maiden saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia valtioidensa sisäpolitiikassa – Suomessa myös ulkopolitiikassa. Tämä ei ole pienelle rajojen halkomalle kansalle itsestäänselvyys, ja sen arvo voi nousta arvaamattomaksi, kun globaali liikehdintä rajojen sulkemista ja nationalismia kohti vain jatkuu. Näinä aikoina on erittäin tärkeää, että saamelaisilla on omat edustuselimensä ja yhteistyöelimensä sekä vilkasta yhdistystoimintaa valtionrajojen ylitse, ja että meillä on omat poliittisen päätöksenteon prosessimme ja mahdollisuus muodostaa omat poliittiset kantamme ajankohtaisiin asioihin.
Tänä päivänä saamelaiset kohtaavat yhä samoja haasteita kuin sata vuotta sitten, ja pelottavinta niistä ovat pyrkimykset pirstoa kansamme taas pieniksi yhteisöiksi ilman laajempaa yhteyttä. Me pyrimme kaikin tavoin puolustamaan saamelaisten satakunta vuotta sitten valitsemaa yhteisyyden tietä ja haluamme muistuttaa, että me olemme aina eläneet yhdessä. Me emme voi rakentaa muureja tai sulkea rajoja itsemme ja sukulaistemme, ystäviemme tai naapuriemme väliin. Me olemme osa laajempaa saamelaisyhteisöä, ja kuten Elsa Laula näki sata vuotta sitten, pienempää on helpompi hallita.
Viime vuosien yritykset erottaa myös inarinsaamelaisten yhteisöt muusta saamelaisesta yhteiskunnasta ja yhteistyöstä tulee nähdä vain ja ainoastaan yrityksenä saattaa yhteisömme heikompaan asemaan suhteessa valtioon ja muuhun esivaltaan. Norjasta ja Ruotsista näemme jo nyt huolestuttavia esimerkkejä siitä, miten yksittäiset ihmiset ja siidat joutuvat kukin tahollaan käymään oikeutta valtioita vastaan omien oikeuksiensa puolesta. Tämä on merkki siitä, että nyt on aika yhdistää voimamme entistä tiiviimmin yli kieli- ja valtionrajojen.
Haluamme myös muistuttaa, että saamelaisilla, Inarissa ja muualla, on pitkä historia yhteisistä rajoista ja oikeuksista neuvottelussa. Olemme käyneet rajaa niin keskenämme kuin uudisasukkaidenkin kanssa ja olleet aina aktiivisia yhteisten oikeuksiemme puolustamisessa. Me olemme itse valinneet yhdistyä ja luoda rajat ylittäviä toimintatapoja ja -kanavia yhteisten asioidemme hoitamiseen. Me olemme myös aina kyenneet toimimaan erimielisten kanssa ja edistämään asioitamme keskustelulla.
Olemme kuitenkin huolestuneita tavasta, jolla saamelaisten keskinäinen poliittinen keskustelu pyritään esittämään perustavanlaatuisena kyvyttömyytenä hoitamaan omia asioita tai saavuttamaan konsensusta. Samanmielisyyden vaatiminen kaventaa saamelaisten vapautta käydä yhteiskunnallista keskustelua ja marginalisoi monia mielipiteitä, jotka toisenlaisessa valtiopoliittisessa ilmapiirissä olisivat ja joidenkin pitääkin olla osa poliittista keskusteluamme. Tämä on omiaan luomaan ja kärjistämään vastakkainasetteluja saamelaisten kesken, emmekä voi hyväksyä sellaista, varsinkaan inarinsaamelaisten nimissä.
Olemme huoli sydämessä seuranneet myös valtion päättäjien tapaa käyttää edellämainittua samanmielisyyden vaatimusta mitätöimään edustuselintemme päätöksiä ja työtä, sekä valikoida joukosta ne ulostulot, jotka parhaiten tukevat valtion pyrkimyksiä eikä niitä, jotka parhaiten edustaisivat saamelaisia. Olemme huolissamme siitä, miten ahtaaseen nurkkaan meidät on viime vuosina ajettu niin oman poliittisen keskustelumme kuin toiminta-alueemmekin suhteen. Toivomme, että tämä juhlavuosi palauttaisi päivänpolitiikkaan myös syvemmän ymmärryksen valitsemamme yhteisyyden merkityksestä, sekä intoa työskennellä yhä tiiviimmin yhdessä sekä tämän yhteisyyden että omien erityisten kieliryhmiemme ja kulttuuripiirteittemme vaalimisen eteen.
Toivotamme lopuksi kaikki inarinsaamelaiset tervetulleiksi yhdistykseemme ja vuosikokoukseen 25.2.2017 Inarissa. Hyvää juhlavuotta!
Trondheimissa 7.2.2017
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry:n hallituksen jäsenet
Neeta Jääskö
Puheenjohtaja
Kirsti Kustula
Varapuheenjohtaja
Jan Saijets
Sihteeri
Heikki Paltto
Hallituksen jäsen
Lisätietoja:
Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
TIÄĐÁTTÂS: Seervi čuákkim 2.1.2017 / TIEDOTE: Yhdistyksen kokous 2.1.2017
Aanaar sämmiliih -seervi stivrâ lii meridâm toollâđ seervi čuákkim Aanaar markkânist 2.1.2017 tme 16. Čuákkim lii seervi jesânáid áávus, já kieđâvuššâmnáál láá äššilistoost nomâttum ääših. Fáállun smaavâ heerskuh já hitruus servi!
Aanaar sämmiliih -yhdistyksen hallitus on päättänyt pitää 2.1.2017 yhdistyksen kokouksen kello 16 Inarin kirkonkylällä. Kokous on avoin yhdistyksen jäsenille ja käsiteltävänä ovat esityslistassa mainitut asiat. Tarjolla pientä herkkua ja hauskaa seuraa!
Lisätietoja / Lasetiäđuh:
Neeta Jääskö
aanaarsammiliih@gmail.com
aanaarsammiliih.org
Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih rs 